ihanaa alkanutta viikkoa! Minä se nautin syyssäistä täysin tassuin! Metsästysviettini johdattaa minua päivittäin jonnekin puun alle kuuntelemaan, kuinka Olli ja Olga Orava nakertelevat kävyistä siemeniä...
Jokainen lehtipuu/ ensin kellastuu/ ja sitten lehdet maahan leijuu/ ja lopulta se Tyyne sinne kaivautuu! Pistin ihan runoiluksi... Juu, mutta sataa saisi kyllä hiukan vähemmän. Emäntä alkaa käydä hermoilleni valituksensa kanssa jo... Eikä se ole taipunut tiukimmankaan painostukseni alla, vaan on pitänyt dieetistäni kiinni.
"Annapa jo olla, Tyyne."
"Minä katson nyt Remppaa ja muuttoa. Ihan oikeesti nyt, Tyyne."
"Voi hyvänen aika... "
Ollaan me kyllä tehty mukaviakin juttuja Emännän ja Isännän kanssa. Oltu esimerkiksi mökillä! Ja lähetetty kutsut minun synttäreilleni, jotka ovat lokakuussa! Harmi, ettei Motte enää pääse Saksasta asti mukaan juhlimaan...
Onhan se elämä välillä yhä edelleen varsinkin Emännälle haikeaa, vaikka minä porskutan iloisena täällä uudessa kotimaassani. Silloin se valokuvaa synkeitä ilmoja ja muuttolintuja... Ja huokailee niiden perään: viekää terkkuja Baijeriin... Minä lohdutan sitä ja keksin hauskoja juttuja, joille se sitten nauraa. Onneksi on Tyyne. <3
Nyt me kiidetään Isännän kanssa laittamaan Linjalangat paikoilleen! Minulle tehtiin oikein varta vasten tämmöinen kori, että pääsen mukaan. Muuten en taida ikävä kyllä päästä hirvijahtiin osallistumaan. Mutta tämä vaikuttaa sen verran kivalta, ettei se minua haittaa!
Vauhdikkain syysterveisin,
Ystävänne,
Tyyne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti