Aurinko on hellinyt aina vaan. Minätyttö olen sitten viime kuuleman päässyt ekaa kertaa Isännän seurana mökillä käymään, ja muuten oon kellinyt nurtsilla omena- ja kirsikkapuiden katveessa vaan.
Onhan nuo puut olleet aivan mahtavan näköisiä tänä keväänä!! Ja pörriäisiäkin on ollut kaameat määrät, joten voisi vaikka luulla, että hedelmiäkin saadaan... Meidän Emännällä on palava viha- rakkaussuhde niihin pörriäisiin. Se pelkää, että ne pistävät minua ja sitä itseään. Meille tunkee niitä keväisin taloon sisälle ja siitä seuraa aina melkoista draamaa...
Rakkaus puutarhaan toisaalta takaa sen, että niitä ei kuitenkaan voi kokonaan niitata hengiltä tai muuta. Onhan varmistettava, että kukat saavat pölyttyä. Me tykätään kamalasti omenoista ja kirsikoista! Joten pörriäiset on vaan kestettävä.
Emäntä on edelleen siellä töissä ihan liikaa. Se ei jaksa tehdä kotona yhtään mitään. Minä olenkin nyt ottanut uuden Tehtävän. Olen perehtynyt bongaamaan sen avuksi Rikkaruohoja. Huomaan olevani täystyöllistetty!!
"Täällä! Täälläkin! Ja täällä! Huomio- täällä tosi kamalasti!..." Ja niin edelleen... Onneksi Emäntä ei ole mikään perfektionisti, niin ei se niistä jaksa hermojaan menettää. Minun Koirakummini kävivät meillä kylässä ja Kummitätini lohkaisi Emännälleni niin ikään lohduttavasti: "Kaunista on, rikkaruohoja tai ei!" Päätettiin siis nyt Emännän kanssa stressaamisen ja rehkimisen sijaan vaan ihailla, miten kauniita rikkaruohotkin kerta kaikkiaan ovat! Kitketään sitten taas, kun on energiaa.
Kesän tuloa ei voi estää, ja kukapa haluaisikaan?? Minä ainakin aion vahtia joka sekuntia, etteivät vaan pääse ohitseni livahtamaan!
Toivotan teille valoisia ajatuksia, lämpimiä päiviä ja onnen hetkiä.
Rakkain terveisin tyttönne,
Tyyne
