torstai 21. joulukuuta 2017

Herkullista Joulua!

Terkkuja kuusimetsästä!

Joulu tulla jollottaa... Tänään oltiin kuusta hakemassa. Minä etsin mukana, ja löytyihän niitä...




Mitäh? Eikö mikään kelpaa? No, minä en jaksa enää auttaa ainakaan, pärjätkää itse. Kuulin juuri, miten Olli Orava taas naksutti tuolla taaempana puussa- täytyy mennä sinne!

Saatiinhan me lopulta kuuset valituksi sitten sekä meille kotiin, että Mikki Mikittäjälle. Menemme viemään sen hänelle vielä ennen joulua. Kivaa! Mikin talossa asuu paljon koiria, ja se sijaitsee Kaupungissa!!! Jee jee jee. Minä, maalle muutettu, riemastun aina tavattomasti päästessäni laajempien hajujen luokse!

Kävimme myös tällä viikolla jo trimmissäkin, silloinkin painelin häntä tanassa siellä ihanassa puistossa, jossa on NIIN PALJON HAJUJA. Se on parasta koko trimmissä. Ja se, että saan aina tosi paljon HERKKUJA. Mitä myrtyneemmältä näytän, sitä enemmän. Vink vink vain muillekin- kannattaa olla tosi kiltti, ja näyttää mahdollisimman myrtyneeltä, niin varmasti palkitaan...


Meillä on vielä lunta, jihuu! Ja jouluksi luvattiin uutta. Viime yön satoi kovalla ropinalla, ja piha on liukas kuin jäätikkö konsanaan... Minä liukastelen vähän, mutta pidän yleensä niin kovaa vauhtia päällä, etten kerkiä kaatumaan. Emäntä mutisee tottakai, en kuuntele. Se meinasi lentää pyrstölleen tässä yks päivä, mutta kiitos pilates- harrastuksen, pysyi tolpillaan!

Joulun valmistelut ovat vaiheessa, piparitalon osaset on jo sentään paistettu, kokoaminen vielä edessä! Näyttäisi tulevan hauska talo tänä vuonna...


On tämä ihanaa aikaa. Joulu! Minä olen ollut tosi aktiivisesti mukana lahjojen paketoinnissa!! Yritän varovaisesti avata niitä sitä mukaa kun Isäntäväki on saanut pakattua... Olen vähän huolissani, onko niitä minulle tarpeeksi tulossa? Toistaiseksi mikään ei ole vielä tuoksunut siltä, että siellä olisi herkkuja...

Niinpä olen varmuuden vuoksi yrittänyt olla tosi kilttinä. Lisäksi tähystän ihan tässä Tontun Oven pielessä, koska sieltähän ne Tontut kulkevat ja niin ollen myös kiltteyteni välittyy Joulupukinkin korviin.


Kehotan teitäkin pysyttelemään kiltteinä, ihan varmuuden vuoksi! Ei kannata stressata eikä surra, sen sijaan voi nauttia hiljalleen yhä lähemmäksi hiipivästä Joulusta!

Tämän bloggauksen myötä toivotan kaikille uskollisille Lukijoilleni Oikein Mahtavaa ja etenkin Herkullista Joulua, nähdään viimeistään ensi vuonna!

Voikaa hyvin,
rakkaudella Pikkutonttunne

- Tyyne

torstai 7. joulukuuta 2017

Suomi 100

Sinivalkoista viikkoa, ystävät!


Eilenpä olikin oikein arvokas Juhlapäivä: Suomi täytti 100 vuotta!! Paljon Onnea, uusi kotimaani! Minäkin pääsin osallistumaan Lipunnostoon, kun Isäntäväki aamulla sen tankoon hinasi. Olin innoissani. Ja pukeutunut tietysti tilaisuuteen sopivasti, sinivalkoiseen.


Yleensähän minulla tuppaa enempi olemaan jotain punaista päälläni, joten vaihtelu virkisti. :) Päivällä Isäntäväki kävi jossain Juhlissa, mutta illalla me katsottiin porukalla jotain telsusta- sen nimi oli Linnan Juhlat. Minusta se ei ollut niin kovin kiinnostavaa, vähän samaa luokkaa kuin ne ikuiset sisustusohjelmat. Kiinnostun yleensä vasta sitten, kun Emäntä katsoo jotain, missä on Kissoja.

Viime aikoina olen päässyt nauttimaan usein aivan mahtavista talvisista päivistä- iloitsen niistä suuresti!!! Kamuni Ransu poikkesi meillä jakamassa pihatouhuja kanssani, ja meillä oli molemmilla hauskaa, kuten kuvista näette...



Isäntäväellä on ollut Menoja, jonne minua ei oteta, joten olen ollut myös itsekseni kotona aina välillä. Sain siitä yks päivä tarpeekseni, ja ilmoitin Emännälle lenkiltä tultuamme, että nyt mun pitää päästä tonne mun Omaan Koppaan! No, Emäntä nosti sen kaapin päältä lattialle ja niin minä menin saman tien sinne ja pysyin siihen saakka, että tuli päiväulkoiluaika. Olinpahan ainakin varmasti valmiina lähtemään MUKAAN, jos ne lähtevät.


Ja lähdettiinhän me yhdessäkin. Nimittäin taas yksille Synttäreille! Siellä taisin aiheuttaa muille vieraille kasvavaa koirakuumeilua... ;) Synttärisankari ja Serkkutyttönsä kävivät myös taluttamassa minua, Isännän apuna. Taidanpa keväällä kirjoittaa tänne blogiin taas jotain aiheesta "Koiranpentu tulee taloon"... Luulen, että voisi kiinnostaa joitakuita.



On tosi ihanaa, kun on talvista! Kun vaan pidän huolta, että Emännälläkin on kunnolla vaatetta päällä niin meillä on varsin riemuisaa lenkillä! Muistakaa heijastimet, ottakaa mukaan iloinen mieli ja nauttikaa SUOMESTA. On tää vaan hieno maa.


Oujee, tuolla on varmasti Rusakko! Pakko mennä!
Palataan taas, siihen saakka morot,

Tyyneltä