Kesän vaihtuessa syksyyn on meidän laumassa tapana ollut pitää rapukestit, niin tänäkin vuonna. Sää oli aivan mahtava ja juhlat onnistuivat mainiosti!
Minulla oli taas hauskaa, kun Emäntä ei ehtinyt koko aikaa kyttäämään mitä teen... Mökkioravan kanssa viiletettiin ympäri maita ja mantuja. Kolme päivää sain painella vapaana!!! Jei!!!
Vaan nyt ollaan taas kotona ja Emäntä (rasittavan) valppaana... Huomattuaan, miten jatkoin Oravan ja Pupun vahtaamista 24/7 rappusten nurkassa olevasta ikkunastamme, se meni ja peitti sen ikkunan. Ja komensi minut nukkumaan!
Kaivauduinkin heti vällyjen alle eikä unta tarvinnut odottaa... Kyllä Emäntä tietää, mitä terrieri tarvitsee. Ei meidän voi antaa loputtomiin käydä ylikierroksilla, välillä on vaan puhallettava peli poikki.
Kävimme myös taas Kummitätiäkin moikkaamassa, sivistyksen parissa. Vaihtelu virkistää. Minä kun olen tällainen monilahjakkuus, joka osaa sekä ottaa ilon irti vapauden koittaessa, että käyttäytyä mallikelpoisesti kahviloissa ja kaupunkimetsissä. Meitsi vaan rulettaa.
Nyt siis meidän ajanlaskumme mukaan tuli se syksy. Kauniita usvaisia aamuja, kellertyviä lehtiä puissa. Pataruokia ja pannukakkua. (Ei tosin minulle. Koetin napata pöydältä taas. Ei onnistunut.) Päättäväisiä ajatuksia siitä, miten nyt laitetaan arki rullaamaan.
Energiaa ja sopivasti lötköilyä teillekin lähettää,
Tyyne
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti