maanantai 2. heinäkuuta 2018

Muina tyttösinä

Tshau!

Heinäkuu!! Ollaan riemuittu kaikenlaisissa kesäsäissä, välillä kaksin Isännän kanssa, välillä koko jengillä.




Kun Emännällä on ollut piukeeta ja se on tahtonut Omaa Aikaa, minä olen sen puolesta suunnitellut mökille istutuksia, sekä käynyt Isännän kanssa mm. imemässä ideoita ladon rakentamiseen ja pohtimassa niitä sitten milloin missäkin- kuten sorakuopalla...

Minulle sopii kaikki aktiviteetit. Me terrierit olemme sitkeitä kuin purukumit. Ja välillä yhtä kirpeitä, ja toisinaan joustaviakin, jos sille päälle satutaan.



Tärppänä paikalla! Se on ainakin minun mottoni! Aina pitää olla valmiina, koskaan ei tiedä:
Me nimittäin käytiin ihan muina tyyppeinä tässä eilisiltana maalaiskoiramummilassa, ja sielläpä odottikin varsinainen ylläri. Tumma kuin yö, ja ah, niin komea... Sen nimi oli Robi. <3



Me oltiin molemmat vähän ujoja, mutta asiaan kuuluvien molemminpuolisten alkukommenttien jälkeen mahduttiin kuitenkin hyvin samaan taloon. Emäntä oli minuun tyytyväinen, kun olen kehittynyt sosiaalisissa taidoissani. (Voisinpa sanoa samaa hänestä... Hih, hih.)

Meidän koko perheellä taitaa olla vähän ikävä Saksaan... Mitähän Mottelle kuuluu? Olisipa hauskaa taas päästä yhdessä juoksemaan ja leikkimään piilosta, ja kepin kantamista, ja muuta. Mal sehen, kuten saksalainen sanoo... Katsotaan...

Nyt kuitenkin vielä ollaan Suomen kamaralla. Minä assisteeraan Isännän työpöydän alla, Emäntä KonMarittaa vaatekaappia, ja ulkona sataa. Elämä on tässä ja nyt, ollaan yhdessä ja kaikki on hyvin.

Puurontuoksuisia pusuja,
Tyyneltä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti