Reissutyttönä: Ranskassa

Heissulivei!

Syysilmat ovat saapuneet tänne Etelä- Saksaankin. Emäntä joutui jo eilen aamulla (ekaa kertaa tänä syksynä) raaputtamaan auton ikkunoita. Sillä ei ollut ollenkaan valmiuksia tähän yllättävään sään muutokseen, joten raapat olivat jossain kotona sisällä ja ainoa vähänkään asiaan soveltuva ase oli parkkikiekko. Saksalaiset sitä taas ihmettelemään, mutta Emäntä näytti kai sen verran kypsältä (kello oli siinä varttia vaille seitsemän aamulla eikä se ollut syönyt aamupalaa tietenkään vielä...) että kerrankin kukaan ei tullut neuvomaan. Hyvä niin... ;)

Koskapa siellä Suomessa arvatenkin myös säät ovat melkoisen kalsat, päätin viedä teidät mukanani mielikuvareissuun lämpöisiin oloihin! Tänään aloitan kertomuksen eräästä matkasta, jonka tein Isäntäväen kanssa kesällä. Emännällä oli silloin juuri Suuret Synttärit, minkä johdosta me lähdettiin kunnolla reissuun. Minä matkustin turvavöissäni takapenkillä, tottakai.

Ekana kohteenamme meillä oli Ranska. Visiteerasimme muutamia kaupunkeja, kävimme muun muassa Lyonissa Isännän Tädin vieraana. Kävelimme yhden kokonaisen päivän ja näimme vaikka mitä! Tässä kuvassa olen sellaisen talon edessä, jonka seinään maalataan joka vuosi uudenlainen taideteos, maisema, ja voin sanoa, että se näyttää aivan oikealta, eli on melkeinpä mahdotonta uskoa, että joku on sen siihen maalannut, eikä niin ollen kerta kaikkiaan ole mahdollista, että kissa, joka kuvassa on, lähtisi minua karkuun, vaikka kuinka koettaisin sitä hätyyttää. Niin minulle ainakin selvitettiin...

Ranskassa sain matkustaa mm. sellaisella "ylämäkijunalla" ja kiertoajelubussilla. Hop on- hop off- bussissa istuin yläkerrassa "tuulilasin" reunalla- siitä olikin oivat näkymät! Marseille oli kamalan likainen!! Kadulla oli kuollut rotta. Emäntä ei antanut minun tutustua siihen.

Provencessa me sen sijaan viihdyttiin Emännän kanssa AIVAN VALTAVAN HYVIN. Niin kaunista! Meidän koirien kanssa Ranskassa matkustelu ei ole mikään ongelma, siellä ollaan, kuten Saksassakin, tottuneita siihen, että koirat pääsevät mukaan vähän joka paikkaan, kunhan osaavat käyttäytyä. No, emme tietenkään pääse kirkkoihin tai lihakauppoihin, ja myös useiden leipomoiden ovella on meille oma "tanko", johon hihnan saa sidottua, jotta voimme siinä sitten odottaa Isäntäväkeä, joka ostelee herkkuja. Tottakai pitää silti etukäteen aina varmistaa esim. majoituspaikoista ja ravintoloista, että saamme tulla sinne vieraiksi. Olimme varanneet etukäteen majoituksen Agriturismo- majapaikasta, B&B:stä, joka oli meistä tytöistä kyllä kerta kaikkiaan aivan täydellinen. Meidän huone oli NIIN KAUNIS... Tässä minä ihailen sitä kylpyhuonetta...

Ja tässä minä en tahtoisi lähteä pois sieltä ollenkaan. Menin maahan parkkipaikan majapaikan puoleiseen reunaan enkä tullut autoon, vaikka kuinka huutelivat "Tyyne, herkkuja!"... Vaistosin, ettei Emäntäkään olisi tahtonut lähteä sieltä ja koetin antaa henkistä tukea. Lopulta Emäntä kuitenkin päätti, että ei nyt auta, lähdettävä on, ja tuli ja kantoi minut autoon. Ihan mahtavia kokemuksia meillä oli kyllä vielä senkin jälkeen... Niinkuin tää Saint- Tropez... Rannalla olemista rakastan, vaikken veteen menekään, tietenkään, sehän on märkää.

Kävimme myös Monacossa, jossa oli ihan epätodellista. Me käveltiin siellä Monte Carlon autokilparadalla! Varsinkin Isännästä se oli selvästi jotenkin hienoa, niin minäkin päätin, että laitan varmuuden vuoksi sinne formularadalle sitten pisut. Että käyty on. Jos te muut koirakamut menette sinne, niin saatte sit ne mun terkut. Otin siellä myös varmuuden vuoksi sellaisen ylhäisen ilmeen, aatelisen.

Myös Isännän serkku perheineen asustelee Ranskassa, pitihän sielläkin poiketa. Siellä pääsimme mukaan maalaismarkkinoille! Minä tutustuin vuoheen ja minipossuun. Ja siellä sain pelata pihalla lempiurheilulajiani: jalkapalloa!!! Olihan kivaa!

Jatkan kertomusta samaisesta reissusta vielä ensi kerrallakin... joten pysykää mukana! Silloin matka jatkuu Italiaan, muun muassa Toscanaan, sekä Espanjaan!

Adiós ja Ciao!
Tyyne