perjantai 11. toukokuuta 2018

Kelit kohdallaan

Voihan tytöt. Nyt ei kyllä usko silmiään, aurinko paistaa jo ties monennetta päivää ja on lämmintä! Minä nautin suunnattomasti tuoreessa ruohossa pyörimisestä ja istun pellolla haaveilemassa aina kun suinkin vain sinne pääsen. Ja Emäntäkin on vaihteeksi terveenä! Siitä ilosta pistettiin ihan Isännän kanssa keväthumpaksi... ;)




Kuten kuvista huomaatte, ei ole meidän kotikonnuilta otettuja, eli olimme jälleen reissussa. Me käytiin porukalla pääkaupungissa Mikki Mikittäjällä kylässä! Oli kyllä sitten niin maan perusteellisen kiinnostavia hajuja: meri, ja ne kaikki suurkaupungin koirat... On vaan niin hauskaa päästä aina uusiin kohteisiin haistelemaan tätä maailman menoa. Merellisen lenkin jälkeen minä koisasin tyytyväisenä kopassani siellä kyläpaikassa sillä aikaa kun nuo ihmiset kävivät Teatterissa. 

Emäntä pyysi myös nostamaan esille yhden ajankohtaisen jutskan. Nimittäin sen, että ettehän rakkaat kevään huumaamat unhoita, että kun on näinkin mahtavat kelit, niin meitä koiria ei kyllä silloin voi jättää LAINKAAN autoon paistumaan. Ei, vaikka vaan ihan äkkiä kävisi. Ei, vaikka ikkunat olisivat rakosillaan... jne. Opettakaa sen sijaan lajitoverini odottamaan ulkona kauppa- tai muun reissun ajan!


Näin se käy! Ei ollenkaan hankalaa. No, toinen vaihtoehto on sitten jättää meidät kotiin. Onhan se harmi, mutta harmitus on kuitenkin pieni murhe sen sijaan, että me jouduttaisiin kärsimään kuumuudessa. Mutta sanoisin, että normiterrieri oppii kyllä muutamalla harjoituskerralla odottamaan ilolla palkkioherkut taskussaan palaavaa Omistajaa!

Niin tai näin: nautitaan nyt, kun sen olen minäkin saksalainen jo oppinut, että nämä kesäsäät voivat tässä maassa taas olla ohitse ennen kuin huomaammekaan!!

Tassut siis tanaan ja biitsille!
Nähdään siellä!!

<3 Tyyne

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti